Anni Kulmala

On tärkeää kieltää kännykän käyttö koulutuntien ajaksi ala- ja yläkoulussa. Välitunneilla saa mielestäni käyttää kännykkää, kommunikoida sen kautta ja olla yhteyksissä niin kuin he ovat tottuneet.

Tunnen varhaiskasvatuksen työntekijöitä eikä heitä motivoi bonukset tai korkea palkka. He tekevät työtä aivan muista syistä, ja kunniotan sitä suuresti. Olen huolissani mahdollisesta alan palkkakuopasta. Heidän työnsä on mitä tärkeintä, ja myös erittäin vaativaa. Heidän kuuluu saada hyvää, parempaakin palkkaa, joka vastaa heidän työnsä tärkeyttä. Korvauksen on oltava riittävä pitämään työntekijöitä alalla. Kukaan ei saa palaa loppuun.

Opettajien on jaksettava työssään. Oppilaiden on saatava opiskella koulurauhan vallitessa. Erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia pitää tarvittaessa palkata kouluihin lisää. Vaihtoehdot eivät ole kovin hyviä - opettajian ja oppilaiden kuormittuminen. Lasten ja nuorten pahoinvointia on vähennettävä kaikilla käytössä olevilla keinoilla. Erityishuomiota tarvitsevaa lasta ei tule jättää oman onnensa nojaan.

Jos on kyse materiaalisesta hengissä pysymisestä, niin kulttuurista voi leikata terveydenhuollon puolesta. Muutoin, kulttuurista leikkaaminen on meidän tärkeimmän henkisen pääoman sivaltamista. Kulttuuriin satsattu euro tulee moninkertaisena takaisin. Kulttuurista leikkaaminen osuu omaan nilkkaan. Kulttuuri lisää osallisuutta, hyvinvointia, ehkäisee syrjäytymistä ja auttaa voimaan paremmin säästäen terveydenhuollon kuluissa. Ennen kaikkea kulttuurilla ja taiteella on valtaa auttaa meitä näkemään tulevassa mahdollisuuksia, toivoa ja tapoja järjestää yhteiskunta kestävällä sekä elämää rikastuttavalla tavalla. Kun kunnan taloustilanne on heikko, kulttuuriin sijoittaminen voi olla todella fiksu veto.

Kulttuurinen hyvinvointi on tärkeää niukentuvien taloudellisten resurssien ja epävarmuuden ajassa. Kulttuurille omistetut monikäyttöiset tilat auttaisivat Loviisaa kasvamaan kokoaan suuremmaksi kulttuurikaupungiksi. Uusi kirjasto onkin suunniteltava monipuoliseksi kulttuurikeskukseksi, joka luo puitteet omannäköiselle kulttuurielämälle. Loviisassa on suuri määrä mahtavia kulttuurin tekijöitä ja tuottajia! Tarvitsemme kipeästi lisää tiloja kulttuurille. Sitä ei rakenneta vain meille, vaan tuleville sukupolville. Aion tehdä kaikkeni, että hanke etenee menestyksekkäästi ja kaikkien parhaiden suunnitelmien mukaisesti. Kylien kirjastojen sekä liikkuvan bussikirjaston toiminnan tulee jatkua myös.

Loviisan talous on ylijäämäinen. Numeroiden perusteella talous on ihan ok tolalla. Saatetaan ennustaa, että talous sukeltaa, jotta voidaan perustella reiluja leikkauksia. Itse en usko talouden sakkaamisella pelotteluun. Haluan kasvattaa yhteisöllistä henkeä Loviisaan, jossa paikallista yrittäjää aina tuetaan kun mahdollista. Haluan varmistaa, että Loviisan palvelut pelaa, lähiluonto voi hyvin, maaseutu ei näivety yhtään lisää, ja täällä on mukava elää. Lapsille on harrastuksia ja kulttuuriin panostetaan. Kouluissa lapset ja nuoret voi hyvin. Näin Loviisa houkuttelee lisää perheitä ja asukkaita, työntekijöitä, yrittäjiä - isoja ja pieniä - ja saamme talouteemme pontta. Kunnallisveroa voisi tarvittaessa nostaa myös, en näe sitä pahana asiana.

Vihreän siirtymän investoinnit ovat loistava mahdollisuus Loviisalle. Loviisa jo tuottaa vihreää sähköä sadoille tuhansille. Voimme jatkaa tätä elinvoiman ja ekologisuuden osaamista ja markkina-asemaa tuuli- ja aurinkovoimalla, sekä muilla mahdollisilla päästöttömillä energiateknologioilla. Perinnemaisemia on suojeltava - se on selvä. Investointien on hyödytettävä koko Loviisaa ja kaikkia kaupunkilaisia. Loviisan luonto ei saa olla vaan alusta luomaan hyötyä ja varoja, jotka valuvat muualle.

Tällainen eriytyminen ei ole hyvästä, enkä näe Loviisassa juuri syytä huoleen asian suhteen. Maaseutumme kylät ovat harvinaisenkin homogeenisiä 😬 Toivotankin tervetulleeksi monikulttuurisemman Loviisan! Loviisassa jokaisen on voitava tuntea olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi.

Loviisa on muuttotappiollinen kunta. Väestömme vanhenee vauhdilla. Meidän tulee pistää kaikki toimivat ja hyväksi todetut konstit peliin houkutellaksemme lisää asukkaita ja perheitä. Ilman uusia asukkaita Loviisa kuihtuu pois - kylät ensin, sitten kaupunki. Loviisa on kuitenkin mielestäni IHANA. Loviisa on erityinen, historiallinen, kaunis, elävä ja täynnä mahdollisuuksia. Täällä on tilaa hyvälle elämälle ja varsinkin hyvälle lapsuudelle. Niin erityisosaajat kuin tavalliset työntekijät - perheineen - voisivat elää hyvää elämää Loviisassa. Me tarvitsemme maahanmuuttajia kipeästi.

Mitä jos Loviisan keskustaan panostaisi? Sitä tiivistäisi, rakentaisi ylöspäin, loisi keskustasta eläväisempää? Metsää ja luontoa on suojeltava. Loviisan kaupunki suojelee vain hippusen metsistään. Suomen Luonnonsuojeluliiton kyselytutkimuksen mukaan 96 prosentille suomalaisista oman lähimetsän säilyminen on tärkeää. 84 prosenttia on sitä mieltä, että kotikunnan tärkeät virkistysmetsät täytyy säästää hakkuilta ja rakentamiselta. Lähimetsät lisäävät hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Ne tarjoavat keitaita luonnon monimuotoisuudelle. Rakkaimpiin lapsuusmuistoihin kuuluu leikkiminen lähimetsässä, sammaleen tuoksu ja luonnon tutkiminen. Sen rikkauden ja kokemuksen soisin säilyvän seuraaville sukupolville. Näin ei tapahtu ellemme aktiivisesti suojele lähiluontoa ja metsiämme.

Tapa, jolla yhteiskunta saa tuloja ja kustannamme itsellemme julkiset palvelumme, on ✨verotus✨. Jos yhteinen veropotti ei riitä julkisia palveluita maksamaan, verotusta voi korottaa. Mahdolliset veronkorotukset tulee tehdä fiksulla ja reilulla tavalla niin, ettei se missään nimessä iske eniten vähävaraisiin. En usko sellaiseen, että parempiosaisten verojen korotuksen sijasta julkisia palveluja ja sosiaalitukea leikataan, heikentäen jo valmiiksi heikompien tilannetta. Se on arvojeni vastaista.

Kun varallisuus jakautuu tasaisemmin, se itse asiassa hyödyttää taloutta. Ihmiset kuluttavat enemmän, mikä kasvattaa markkinoita, ja talous vakautuu tukien pitkäjänteistä kasvua. Tämä ei siis ole pelkkä oikeudenmukaisuuteen liittyvä asia, vaan myös taloudellisesti järkevä toimintamalli. Myös. Äärimmäisen rikkaat ihmiset ovat uhka demokraattisille instituutioille - case in point: Yhdysvallat. Venäjä. Kuten AOC sanoo, "You don't make a billion dollars, you take a billion dollars." Varallisuuden keskittyminen rajoittaa yhteiskunnallista liikkuvuutta ja heikentää demokratian toimivuutta. Mahdollisuudet koulutukseen, terveydenhuoltoon ja asumiseen eriarvoistuvat ja varallisuuserot johtavat moniin yhteiskunnallisiin ongelmiin kuten rikollisuuteen tai lyhyempään elinajanodotteeseen.

Valtion tulisi puuttua markkinoiden toimintaan varmistamalla reilut pelisäännöt ja monopolien ehkäiseminen. Markkinoiden tulisi oikeasti olla mahdollisimman reilut ja avoimet uusille toimijoille. Korporaatiot eivät saa epäeettisillä tavoilla hyötyä ihmisistä tai heidän datastaan. Mielestäni tässä on vielä paljon, mitä valtio tai EU voisi tehdä. Näen kapitalismin myös näivettävänä, varallisuuseroja kasvattavana ja ylipäänsä kulahtaneena talousjärjestelmänä, josta olisi aika siirtyä johonkin uuteen ja parempaan. Valtiolla voisi tässä olla vahva rooli. Yrityksillä ON oltava muitakin lakivelvoitteita kuin vain tehdä tulosta osakkeenomistajille, kuten ympäristöön liittyviä velvoitteita. Muutoin ilmastokriisiä ja luonnon riistoa ei koskaan saada loppumaan.

Mitä hyvinvointiyhteiskunta tekisi, ellei tukisi kansalaista monin eri tavoin? Millaisessa yhteiskunnassa sitten haluaisit asua, jollet hyvinvointiyhteiskunnassa? Jos hyvinvointipalvelut leikkaa ja repii irti yhteiskunnan toiminnasta, mitä jää jäljelle? Se on yksinäinen ja kasvavan epätasa-arvon dog eat dog -maailma, jonka tukemiseen minun oikeudentajuni ei taivu. Tottakai jokainen ottaa itsestään vastuun siinä missä pystyy. En usko siihen, että ihminen on luonnostaan laiska ja saamaton, eikä siksi ansaitsisi tukea. Kaikki tuntemani suomalaiset ovat uutteria ja välittäviä. Sinun ei tarvitse yksin täällä tarpoa. Yhteiskunnan tehtävä on pitää kaikista huolta. Kukaan ei saa jäädä yhteiskunnan palveluiden ulkopuolelle. Eikä ole häpeä tarvita tukea.

Millä perusteilla valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää? Ei ainakaan ideologisesti, ilman tutkittuihin tuloksiin tai pitkäaikaisempiin seurauksiin perustuvia syitä. Valtioiden ja kuntien omistuksessa on asioita kuten junaraiteet, vesipalvelut, roskapalvelut tai sairaalat. Näitä palveluja ei voi ajatella olevan ympäriinsä kuin sieniä sateella. Ei ole järkeä vetää viittä eri vesiputkea ympäri kaupunkia. Siksi valtion tai kunnan on omistettava ja tuotettava tuo palvelu - sen sijaan, että yksityiset yritykset kilpailevat keskenään näiden palveluiden tuottamisesta. Se ei olisi tehokasta tai mielekästä. Uskon, että suomalaiset kyllä osaavat päättää missä se järjen raja menee - mitkä palvelut tahdomme tuottaa itsellemme julkisesti, ja missä kilpailu on tervetullutta.

En ole pelokas ihminen. Olen aktiivisesti anti-rasisti. Olen nähnyt miten Loviisassa on yllättävänkin paljon rasismia ja syrjintää. Se on todella surullista. Jopa kouluissa tätä ilmenee, vakavastikin. Loviisa kaipaa uusia näkökulmia, osaamista ja energiaa kaupunkiin. Hegemonia on tylsää ja samaan aikaan menneen maailman juttuja. Suomi on monikulttuurinen. Loviisa on sitä paitsi aina ollut vahvan monikulttuurinen ja kaksikielinen. Ei koskaan ole niin, että yksi kulttuuri on toista parempi. On erilaisia kulttuureja. Yhdenvertaisuus on fakta. Ajan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman tekemistä Loviisaan. Haluan myös tehdä aloitteen anonyymin työnhaun ottamisesta käyttöön.

Jeesuksen elämäntarinasta tulkitsemani perinteiset kristilliset arvot kuten lähimmäisenrakkaus, myötätunto ja solidaarisuus ovat mielestäni linjassa vasemmistolaisuuden kanssa. Nämä arvot eivät ole näyttäytyneet keskeisessä roolissa hallituksessakin vaikuttavan Kristillisdemokraattien politiikassa. KD esimerkiksi tälläkin hetkellä vastustaa julmien ja ihmisoikeuksien vastaisten eheyshoitojen kieltämistä. En voi hyväksyä perinteisiä kristillisiä arvoja, jos ne tukevat syrjintää tai ihmisoikeuksien loukkaamista.

Sukupuoli-identiteetin vapaa ilmaisu on perusoikeus, joka vahvistaa yksilön hyvinvointia ja itsemääräämisoikeutta. Jokaisella on lain takaama oikeus tulla kohdelluksi kunnioittavasti oman identiteettinsä mukaisesti. Tämä ei ole mielipidekysymys. Kun kunnioitamme ja vaalimme tätä oikeutta, rakennamme turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden kulttuuria kaupungeissa ja kylissämme. Tästä hyötyvät aivan kaikki, eivät vain sukupuolivähemmistöt. Sukupuoli-identiteetin moninaisuus on mielestäni mitä kauneinta ja ansaitsee juhlan. Olen Loviisa Pride 2025 -järjestäjäporukassa ja teen vapaaehtoistyötä tasa-arvon edistämiseksi. Unelmieni Suomi on sellainen, jossa jokainen voi elää omana itsenään ilman pelkoa syrjinnästä.

"Vain jos on tarkoitus kasvattaa pieniä fasisteja," kuten kuntavaaliehdokas ja avopuolisoni Aarne Ekström tokaisi tähän kysymykseen. Mielestäni tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia ovat uteliaisuus, empatia, luovuus ja luottaminen toiseen ihmiseen.

Juuri näin. Minun Suomeni ei ole vätys, joka väistää vastuuta ja pälyilee vaan ympärilleen epävarmana, ja katsoo mitä muut tekevät tai eivät tee. Minun Suomessani me kannamme vastuun ja teemme sen, mikä on oikein (ehkä vielä vähän enemmänkin) - ja olemme ylpeitä siitä. Emmekä yritä keksiä tekosyitä olla toimimatta ilmastokriisin kärventäessä ja tuhotessa planeettaamme, elinolojamme, harvinaisia eläinlajejamme tai lastenlapsiemme tulevaisuutta.

Tottakai Suomen kansaa palveleva poliitikko harkitsee kaikessa ensin Suomea. Mutta Euroopan etu on Suomen etu. Maailman etu on Suomen etu. Jos vähän löysentää suomalaista versiota MAGA-hatusta, tämän näkee selvästi.

Jos ajatellaan näin, sille ei tule loppua. Jos on ok riistää luontoa vähän, sitä tullaan riistämään paljon. Tämä on nähty ja on se maailma, jossa nyt elämme. Miksi meillä ei muka olisi mielikuvitusta, osaamista tai kunnianhimoa toimia paremmin? Miksi emme voisi luoda loistavaa ja merkityksellistä työelämää ja taloutta perustuen ympäristön vaalimiseen, sen riistämisen sijaan? Miten voi uskoa, että hiilen polttaminen tai muoviroskan syytäminen on joku tulevaisuuden juttu? Tuomitsen riisto-kapitalismin älyllisen laiskuuden. Peräänkuulutan uusia, tulevaisuuten panostavia ratkaisuja ja toimia. Jos tuhoamme ympäristön, tuhoamme kaikki mahdollisuudet sekä talouskasvuun että ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseen.

Vahva johtaja kuten Putin tai Orban on kauhuskenaario Suomelle. Olemme nyt nähneet esimerkkiä "tehokkaasta rivakasta toiminnasta" Yhdysvalloissa, jossa demokratiaa ja oikeusvaltiota sysätään syrjään autoritääristen peliliikkeiden tieltä. Demokratia on tarkoituksella "hidasta" (verrattuna esim. diktatuuriin) ja se harkitsee monia vaihtoehtoja, punnitsee, perustuu tutkittuun tietoon ja vaatii enemmistön tuen. Autoritäärinen vahva johtaja on Suomelle uhka, sillä uskon demokratiaan ja kansan valtaan. Ei kuninkaita minulle.

Kysynpä vaan, että millainen on Suomi, jossa maaseudulla kukaan ei asu eikä kukaan sinne muuta. Olen maaseudulta kotoisin ja koen maaseutu-Suomen isoksi osaksi identiteettiäni. Uskon, että se on iso osa suomalaisten identiteettiä ylipäänsä. En tahdo tämän identiteetin katoavan. Se on minulle tärkeää suomalaisuutta. Väestön väheneminen ei koske vain pieniä kuntia, vaan lähes KAIKKIA maamme kuntia. Elämisen edellytyksien täytyy säilyä. Minua ei pelota vaan ottaisin todella innoissani vastaan haasteen heittäytyä tämän ongelman ratkaisemiseen yhteistyössä valtuustokolleegojen kanssa: miten kasvatamme alueemme vetovoimaa ja elinvoimaa? Tämä on täysin tehtävissä. Aktiivinen ja työhönsä sitoutunut valtuusto voi olla tärkeä tekijä menestyvän maaseudun tai pienen kaupungin edistämisessä.

Ei se ole huonokaan asia. Minulla ei ole tästä vahvaa mielipidettä. Koen vahvasti tosin sen, että maaseutu on pidettävä elinvoimaisena ja mielekkäänä paikkana asua ja kasvattaa perhettä.