Aleksi Suro

Puolustan kännykkäkieltoa oppituntien aikana, elleivät ne opettajien pyynnöstä ole esillä osana opetusta. Sen sijaan välitunneilla kännykän käyttö nyky-yhteiskunnassa on mielestäni perusteltua ja lapsi on hyvä saada tavoitettua koulupäivän aikana. Toki kannustaisin positiivisen kautta oppilaita liikkumaan ja viettämään välitunteja ulkona. Tähän ollaankin Raisiossa panostettu. Alakouluissa voisi olla perusteltua rajata osa välitunneista vain ulkoliikuntaan, ja näissä tilanteissa koen, että puhelimet voitaisiin pitää luokissa. Linjauksen tulee kuitenkin lähteä pedagogian ammattilaisilta, ei poliitikoilta!

Koen, ettei tästä haittaakan ole kuntatalouden sallimissa rajoissa, mikäli työvoimapulaa kunnassa ko. alueella on. Perhepäivähoitajien kulukorvausten tasoa, joka Raisiossa on ollut lähivuosina yli Kuntaliiton suosituksen pidän perusteltuna. Tämä kannustaa vähäisiä raisiolaisia perhepäivähoitajia jatkamaan.

Raisiossa nykyinen varhaisen tuen ammattilaisten taso on kouluissa kohtuullisen hyvä. Toki maamme oikeistohallitus tekee kaiken mahdollisen vähentääkseen määrää mm. hankerahoituksien leikkauksilla. En kuitenkaan asettaisi tätä ja kuntaveron nostoa vaihtoehtoisiksi ratkaisuiksi. Resurssien tehokkaampaa kohdennusta on mahdollista tehdä myös keskusten sisällä ja SDP:n valtuustoryhmässä ollaan kuluneella valtuustokaudella saatu panostettua vuosittain lisäresursseja lasten ja nuorten hyvinvointiin ilman veronkorotuksiakin!

Raision Teatteri tai Nuorisosoittokunta ei vaadi nykyiselläänkään merkittäviä panostuksia kaupungilta. Orpon hallituksen kohdistaessa leikkauksia kulttuuriin, on kunnissa vaalittava jäljellä olevia toimintoja tällä saralla. Kulttuuri on myös merkittävä hyvinvointitekijä. Toiminta myös tukee tavoitetta siitä, että jokaisella raisiolaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus yhteen harrastukseen perheen toimeentulosta riippumatta.

Raisiossa ei ole lähikirjastoja, vaan ainoastaan laajalti arvostettu ja hyvin toimiva kaupunginkirjasto. Kirjaston palveluiden toimivuus on tärkeää kuntalaisille sekä suomalaiselle sivistystyölle. Meidän on panostetta luku- ja kirjoitustaitoon!

Julkisen sektorinkin toimintaa on kyettävä tarkastelemaan kriittisesti ja veroprosentin pitäminen kilpailukykyisenä suhteessa verrokkikuntiin tulisi olla jokaisen puolueen tavoite. Kukaan ei halua nostaa sitä tilanteessa, jossa on muita järkeviä ulostuloja. Kuitenkin pidän ensiarvoisen tärkeänä, ettei ikäryhmästä ja toimeentulosta riippumattomia kaupungin ydinpalveluita ajeta alas tämän varjolla tai kaupungin velkasuhdetta kasvateta mahdottomaksi.

Energiaratkaisuissa tulee huomioida niin ympäristön, kaupungin talouden kuin kuntalaistenkin etu. Uudistusten pitäisi tapahtua yhteiskunnan tarjoamien kannustimien kautta, eikä sitä tehdä yhdessä yössä. Vihreän siirtymän investoinnit ovat väistämättä edessä ja järkevästi toteutettuna Suomelle mahdollinen kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla. Kauppakeskus Myllyn mainostornissa sijaitsevat tuuliturbiinit ovat hyvä esimerkki luovasta tuulivoimasta kaupunkiympäristössä. Juuri tuulivoiman osalta näen sijoittelun ydinkysymyksenä näin tiheään asutussa kaupungissa.

Ei ole hyväksi, että asuinalueet eriytyvät tulotason tai taustan perusteella. On kuitenkin luonnollista, että tietyille alueille keskittyy esimerkiksi omakotitaloasumista. Kaavoituksen tulee vastata kysyntää. Kuloistenniitty 1 alueesta tulee hyvä esimerkki vuokra-asumisen ja omistusasumisen yhdistämisestä.

Suomi tarvitsee etenkin työperäistä maahanmuuttoa huoltosuhteensa korjaamiseksi. Jokaisen kunnan on kannettava maahanmuutosta ja kotouttamisesta oma vastuunsa. Kaikessa kaupungin toiminnassa on kuitenkin oltava kokonaisvaltainen hallinta, jotta pysymme kantokykymme rajoissa.

Riippuu kovasti, mitä luontoalueilla käsitetään. Raision pinta-ala on kohtuullisen pieni ja lisää asumista, etenkin kohtuuhintaista, tarvitsemme tulevaisuudessakin kaupungin kasvun ja elinvoiman takaamiseksi. Tätä voi toteuttaa niin uusilla asuinalueilla kuin korkeammalla rakentamisella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että luontoarvot tulisi heittää syrjään. Pääsystä lähiluontoon ja vehreästä Raisiosta on jo vetovoimankin puitteissa pidettävä kiinni. Samoin kuntalaisten virkistäytymismahdollisuuksista on pidettävä hyvää huolta. Olen kohtuu tyytyväinen Raision nykyiseen kaavoitukseen.

Julkista talouttakin on kyettävä katsomaan kriittisesti. Hyvinvointivaltion takaavista ydinpalveluista ei silti ole varaa tinkiä! Ensimmäinen ja ensisijainen ratkaisu ei kuitenkaan voi olla aina veronkorotukset, vaan muitakin ratkaisuja on etsittävä. Suunta pitäisi esimerkiksi terveyspalveluissa kääntää korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn, joka sekä säästää yhteiskunnan varoja että on inhimillisintä yksilölle. Kuntakentälläkin löytyy tehostettavaa, esimerkiksi eläköityvän työntekijän tilalle ei kaikissa tilanteissa ole välttämättä perusteita palkata uutta.

Tuloerojen kasvaminen ei ole hyväksi yhteiskunnalle ja kannatan verotuksen progressiivisuutta. On kuitenkin luonnollista, että kaikki eivät voi yhteiskunnassa tienata yhtä paljon. Kannustepalkkiot ovat esimerkiksi monin paikoin perusteltuja. Silti elintasoerojen kuilun syventyminen on huolestuttavaa. Viime kädessä kyse on ääritilanteissa yhteiskuntarauhasta. Hyvinvointi luo turvallisuutta!

Nykyinen valtion vahva rooli on mielestäni riittävä sääntelemään elinkeinoelämää. En kannata lisäämistä, mutta en myöskään keventämistä. Esimerkiksi porvarihallituksen aikaansaama viinien tuonti ruokakauppoihin oli kansanterveyden kannalta kestämätöntä, samoin kuin taksiuudistus liikkumisen turvallisuuden ja palvelun hinnan/saatavuuden kannalta.

Etenkin Orpon hallituksen toimet ovat osuneet pahasti jo ennestään yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleviin. Tätä ei saa jatkaa, jottei kuilua esimerkiksi paluussa työelämään tehdä mahdottomaksi. Ensisijaisilta tuilta kuten asumistuelta ja ansiosidonnaiselta työttömyyspäivärahalta kansalaisten siirto viimesijaiselle tuelle kuten toimeentulotuelle, on vain ongelmien vyöryttämistä paikasta A paikkaan B. Siirto ojasta allikkoon, ei auta itse ongelman juurisyiden ratkonnassa. Samoin työttömien ja työpaikkojen määrän epäsuhta on rakenteellinen ongelma, eikä valtiovarainministeri Purran "Menkää töihin" -huudoilla asia parane tippaakaan.

On pitkälti myös huoltovarmuuskysymys, että tietyissä palveluissa, kuten vesi- ja kaukolämpöverkoissa omistus pysyy julkisella sektorilla. Myöskin tuottavien omistuksien myynti valtion tai kuntien talouden kohentamiseksi on erittäin lyhytnäköistä talouspolitiikkaa, luonnollisten monopolien myynnistä puhumattakaan. Kohtuullisten taksojen osalta on myös turvallisin ratkaisu pitää määräysvalta julkisilla toimijoilla. Mitä tulee Alkoon ja Veikkaukseen, on kyse kansanterveydestä ja luotettavuudesta.

Huomisen Suomi ja Raisio on monikulttuurinen. Kuitenkin myös suomalaista kulttuuria on vaalittava ja perinteitä kunnioitettava.

Koen, että kristilliset arvot ovat hyviä ohjenuoria elämässä yleensäkin. Etenkin hyvänä pidän universaalistikin tunnustettua periaatetta siitä, että toisia tulee kohdella, kuten toivoisit itseäsikin kohdeltavan. Niin ikään empatia kuuluu politiikkaan. Kuitenkin koen, että institutionaalisesti uskonto ja politiikka on pidettävä erillään. Kristillisillä arvoilla on virheellistä perustella esimerkiksi vähemmistöjen sortamista!

Pienillä asioilla voimme vaikuttaa siihen, että jokainen kokisi olonsa hyväksytyksi yhteiskunnassa. Näitä ovat esimerkiksi unisex-vessat tai avoimempi puhe koulutusjärjestelmässä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä. Jokaisella tulee olla oikeus olla sitä, mitä on, ilman pelkoa syrjinnästä, toiseuttamisesta tai henkisestä/fyysisestä väkivallasta. Ei kuitenkaan sorruta tekemään mikkihiirioikeiston olettamia asioita, kuten "isä" tai "äiti" -sanojen häivyttämistä yhteiskunnasta. On kyettävä keskittymään todellisiin ongelmakohtiin!

Kaikkien ihmisten kunnioittaminen ja yhdenvertaisuus ovat keskeisiä asioita, jotka jokaisen lapsen tulisi oppia. Karttakepeistä on luovuttu kouluissa ja nykyisin nähdään, että lapset tarvitsevat monia muitakin tärkeitä oppeja elämässään, kuin tottelevaisuutta ja auktoriteetteja. En tarkoita, että lasten pitää saada kasvaa ilman rajoja, mutta pelkkä pelottelu ja kova kurikaan ei tee heistä kunnon kansalaisia.

Suomella on mahdollisuus toimia asiassa suunnannäyttäjänä. Nämä ovat kuitenkin yhteiset talkoot, joten paras mahdollisuus onnistua on vain, jos saamme kaikki mukaan. Tässä pienellä Suomella on tehtävää jo ihan Euroopan unionissakin.

Suomen ja suomalaisten etu tulee pitää kaikessa politiikassa kirkkaana mielessä. Emme kuitenkaan ole saareke eristäytyneenä muusta maailmasta ja yksin emme pärjää. Tästä syystä kansainvälinen yhteistyö on Suomelle avain valoisaan tulevaisuuteen. Suomalainen on myös uussuomalainen.

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen on pakollinen edellytys sille, että ympäristöasioihin on varaa panostaa. Kuntatalouden tulee voida hyvin ja jos velkaa otetaan, sen pitää perustua tuottaviin investointeihin. En kuitenkaan näe talouskasvua ja vastuullista ympäristöpolitiikkaa toisiaan poissulkevina tekijöinä.

Elämme demokratiassa, maamme johtajillakin on oltava säännöt! Lainsäädäntö takaa raamit kaikelle vallankäytölle. Kriisitilanteiden varalle on oltava vedenpitävät suunnitelmat.

Tämä taitaa olla sarjassamme kaunis tavoite, mutta mahdotonta. Kaupungistumista ei voida sormia napsauttamalla pysäyttää. On kuitenkin varmistettava, että myös Itä-Suomeen saadaan kasvuinvestointeja ja huoltovarmuudesta pidetään kiinni mm. toimivien liikenneyhteyksien ja julkisten palveluiden/infran avulla.

Kaupungistuminen on väistämätöntä, se on nykypäivää. Se luo myös edellytyksiä julkisen liikenteen lisäämiselle ja korkealle, ympäristöystävälliselle rakentamiselle.