Verneri Nurmela

Välitunnit ovat oikea aika olla yhteydessä perheeseen tai ystäviin riippuen oppilaan iästä. Iltapäivän välitunnit ovat usein hyvä hetki sopia kotiinpaluusta perheen kanssa.

Myös Espoo voisi houkutella varhaiskasvatuksen opettajia vastaavalla tavalla. Lisäksi varhaiskasvatuksen opettajien palkkoja olisi muutenkin aiheellista tarkastella.

Olen ollut töissä sekä koulunkäyntiavustajan että opettajan roolissa. Aikuisten määrä luokkahuoneessa heijastuu suoraan oppilaiden työrauhaan ja tuen saantiin. Liian pienellä määrällä aikuisia osa oppilaista jää väistämättä vaille kaipaamaansa oppia.

Kulttuurikohteet toimivat erinomaisen harrastusmahdollisuuden lisäksi myös kuntalaisten ja muiden vieraiden viihdekeskuksina. Näistä kohteista leikkaaminen johtaisi tilojen tyhjyyteen, kulttuuriturismin romahtamiseen sekä paikallisten yrittäjien tulonmenetykseen.

Kirjastopalvelut kuuluvat kuntien ydintehtäviin. Kirjastot tuottavat tänä päivänä monia palveluita, kuten mahdollisuuden lukea sähköposteja ja hakea töitä. Jos kirjastopalvelujen jatkuvuuden varmistaminen edellyttää kuntaveron korotusta, tulisi sitä pitää ensisijaisena vaihtoehtona peruspalveluiden karsimisen sijaan.

Jos menoja tulee kasvattaa, tulee lähtökohtaisesti myös tuloja kasvattaa samassa suhteessa.

Vihreät investoinnit ovat jo tätä päivää. Espoon tulee pysyä ajassa mukana ja suunnata investointinsa kohti parempaa tulevaisuutta.

Maahanmuuttajien keskittymät vaikeuttavat kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kaupungin kaavoituksen tulee mahdollistaa asuinalueen valinta tulotasosta riippumatta. Tämä lisää myös alueiden monimuotoisuutta ja houkuttelee erilaisia yrityksiä alueille.

Espoossa tätä tapahtuu ihan itsestään, eli varsinaista aktiviista houkuttelua muuttovoiton lisäämikseksi ei juuri tarvita tällä hetkellä. Sen sijaan ulkomaalaisen väestön kotoutumista on kehitettävä.

Suomessa tulee turvata luonnon monimuotoisuus ja mahdollisuus virkistäytyä luonnossa.

Kerrostaloasuminen on ympäristöystävällisempää ja tukee julkisen liikenteen toimivuutta.

Espoossa on toimiva julkinen liikenne, jonka kehittäminen on etusijalla autoilun lisäämisen sijaan. Pysäköintipaikkoja tulee olla autoille saatavilla kohtuullisella hinnalla, mutta niiden ei tarvitse olla täysin maksuttomia. Pysäköintimaksuilla tulisi kattaa pysäköintipaikoituksista aiheutuvia kuluja kunnalle.

Raideliikenne on erinomainen julkisen liikenteen kulkumuoto. Tästä huolimatta paikallisbussiliikennettä tulee Espoossa kehittää. Bussiliikenne tulee usein myös lähemmäs ihmistä kuin metro.

Menojen karsimisessa tulee olla tarkkana. Menojen oikein kohdistamisella on suurempi positiivinen vaikutus kaupungin tulevaisuuteen kuin menojen karsimisella. Myös kaupungin tuloja, eli verotusta, voidaan nostaa.

Espoo on muuttovoittoinen kunta, joten uusien julkisten päiväkotien avaaminen olisi kestävä ratkaisu tulevaisuutta silmällä pitäen. Julkiset palvelut ovat lähtökohtaisesti yksityisiä edullisempia. Tämän erotuksen voisi hyödyntää esimerkiksi houkuttelemalla Espooseen varhaiskasvatuksen opettajia kilpailukykyisemmällä palkalla.

Verorahoilla turvaamme hyvinvointivaltion peruspalvelut, kuten koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan, jotka edistävät yhteiskunnan tasa-arvoa ja pitkäaikaista talouskasvua. Leikkaukset heikentäisivät erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten elämää, lisäten eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Investoinnit hyvinvointiin ja koulutukseen maksavat itsensä takaisin paremman työllisyyden ja tuottavuuden kautta. Kohtuullisesti ja oikeudenmukaisesti toteutettu veronkorotus varmistaa, että jokainen osallistuu yhteiseen hyvinvointiin maksukykynsä mukaan ilman, että peruspalveluita heikennetään.

Tuloerot ovat väistämättömiä. Suuret tulopotentiaalit voivat kannustaa ahkeruuteen ja innovaatioihin, mutta liian suuret tuloerot heikentävät yhteiskunnan yhteenkuuluvuutta ja luottamusta. Kohtuullinen palkitseminen on tärkeää, mutta tuloerojen kasvu voi johtaa mahdollisuuksien eriarvoisuuteen, jossa lähtökohdat määräävät menestyksen enemmän kuin lahjakkuus tai työ. Liian suuret erot voivat myös heikentää talouden vakautta ja kulutuskysyntää.

Esimerkiksi ALV-kannalle tehty nosto lisää varallisuuseroja, sillä kyse on tasaverosta. Verotusta tulisi siirtää ALV-verotuksesta muihin verokeinoihin.

On hyvä asia, että Suomessa on sosiaaliturvajärjestelmä. Sen varassa eläminen ei kuitenkaan ole "helppoa", vaan kyse on minimitoimeentulon turvaamisesta.

Julkinen omistus turvaa kriittiset palvelut osana huoltovarmuutta sekä hillitsee hintojen nousua, sillä valtion ei tarvitse tehdä voittoa palveluilla. Yksityistäminen voi heikentää palveluita ja lisätä eriarvoisuutta. Siksi valtion ja kuntien omistusta ei pidä vähentää.

Monikulttuurisuus tuo Suomeen osaamista, innovaatioita ja taloudellista kasvua sekä rikastuttaa kulttuuria ja yhteiskuntaa. Monimuotoisuus edistää kansainvälistä yhteistyötä ja lisää ymmärrystä eri taustoista tulevien ihmisten välillä.

Politiikan tulee perustua kaikkia kansalaisia edustaviin periaatteisiin, ei uskonnollisiin näkökulmiin. Kirkon ja valtion ero on olennainen oikeudenmukaiselle ja tasa-arvoiselle päätöksenteolle moniarvoisessa yhteiskunnassa. Suomi on kuitenkin historiallisesti kristillinen valtio, ja kristilliset arvot, kuten lähimmäisenrakkaus ja heikommista huolehtiminen, ovat osa suomalaista kulttuuria ja näkyvät yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Jokaisella on oikeus tulla nähdyksi ja kohdelluksi omana itsenään. Sukupuolen moninaisuuden parempi huomioiminen edistäisi yhdenvertaisuutta ja vähentäisi syrjintää esimerkiksi lainsäädännössä, terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Tämä vahvistaisi ihmisoikeuksia ja yhteiskunnan hyvinvointia.

Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittamien ovat hyviä arvoja, jotka lapsen tulee oppia. Nämä eivät kuitenkaan ole tärkeimmät arvot, jotka lapsi oppii.

Suomi on kansainvälisillä sopimuksilla sitoutunut osallistumaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Muiden maiden toimettomuus ei saa vaikuttaa Suomen päätöksentekoon. Päinvastoin Suomella olisi erinomainen tilaisuus toimia suunnannäyttäjänä.

Poliitikkojen tehtävä on tietysti edustaa suomalaisia ja turvata suomalaisten etu. Joissakin tilanteissa ei ole tarkoituksenmukaisinta asettaa Suomen ja suomalasten etua kaiken muun edelle. Tällaisia ovat esimerkiksi ympäristötavoitteisiin perustuvat päätökset. Näissäkin tapauksissa Suomen ja suomalaisten etu turvataan, mutta toteutustapa on välillinen ja etu realisoituu myöhemmin.

Ympäristön vaarantaminen ei ole kovin kauaskatseista toimintaa. Ympäristön hyvinvointi on elävän luonnon edellytys.

Jos säännöt tulevat päätöksenteossa vastaan, tulee pohtia joko päätöksen muuttamista tai sääntöjen muuttamista, mutta ei sääntöjen rikkomista. Lakeja ei kuitenkaan tule muuttaa kevyin perustein eikä lyhytnäköisesti.

Koko Suomen asuttuna pitäminen on tärkeää alueellisten erojen tasoittamiseksi ja ruoantuotannon turvaamiseksi. Vaikka kustannukset voivat olla suuria, se ylläpitää pitkässä juoksussa alueiden elinvoimaa, kulttuuriperintöä ja kestävää taloutta. Suomi on mökkikulttuurin maa. Mökkikuntien palveluiden turvaaminen on merkittävää myös matkailun näkökulmasta.

Kaupungistuminen mahdollistaa kestävämmän infrastruktuurin kehittämisen, kuten joukkoliikenteen ja energiatehokkuuden, mikä tukee ilmastotavoitteita. Se edistää myös kulttuurista monimuotoisuutta ja innovaatioita, koska kaupungit houkuttelevat erilaisia osaajia ja yrittäjiä.