Emily Strohm

Tuorein tutkimustieto tukee ruutuajan rajoittamista kasvavilla lapsilla - itse uskon välituntien palauttavan parhaiten leikin ja liikunnan parissa. Kansainväliset kokemukset ovat antaneet myös myönteisiä alustavia tuloksia sosiaalisen median rajoittamisen myönteisitä vaikutuksista nuorten mielenterveyteen. Päätökset välituntien arjesta osataan kuitenkin parhaiten tehdä kouluissa, eikä niitä tule liiaksi tuoda poliitikkojen pöydille.

Hyvät palkat ja työehdot parantavat henkilökunnan työhyvinvointia ja pysyvyyttä - tämä heijastuu myös lapsiin ja koko yhteisöön. Päättäjänä puolustaisin julkisten palveluiden työntekijöiden asemaa kaikessa päätöksenteossa.

Panostus varhaiskasvatukseen ja kouluihin maksaa itsensä takaisin - kun tukea saa varhain, eivät ongelmat ehdi kärjistyä. Tämä vähentää sekä inhimillistä kärsimystä että pitkän aikavälin kustannuksia. Ennen kaikkea kyse on lasten hyvinvoinnista – ja se pitää asettaa päätöksenteossa etusijalle.

Kulttuuripalvelut ovat keskeinen osa kaupungin palveluita. Julkisesti tuettu kulttuuri on ennen kaikkea yhdenvertaisuuskysymys. En haluaisi rakentaa Vantaata, jossa kulttuuripalvelut ovat vain hyvätuloisten saavutettavissa.

Kirjastot ovat tärkeä palvelu kaikenikäisille vantaalaisille. Erityisesti lapsille, nuorille ja perheille ne ovat arvokas osa arkea. Lukutaidon heikkeneminen on vakava huoli, ja kirjastopalveluiden karsiminen vain pahentaisi tilannetta. Karsimisen sijaan säästöjä haettaessa tulisikin panostaa esimerkiksi e-aineistojen yhteishankintoihin.

Taloutta tulee hoitaa vastuullisesti ja huolellisesti - samalla myös palveluista tulee pitää huolta. Lyhytnäköiset leikkaukset esimerkiksi lasten ja nuorten palveluista, sosiaali- ja terveyshuollosta sekä ennaltaehkäisystä tulevat yleensä pitkällä aikavälillä aina kalliimmiksi niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin.

Vantaalla on erinomaiset mahdollisuudet: Osaavat ihmiset, keskeinen sijainti ja erinomaiset yhteydet luovat edellytyksiä kasvulle, investoinneille ja uusille innovaatioille. Poliittisten päättäjien tulee päätöksenteossaan ohjata niiden kohdistumista hiilineutraalin, päästöttömään ja kestävään tulevaisuuteen.

Jokaisella vantaalaisella tulee olla mahdollisuus hyvään elämään riippumatta asuinalueesta, perhetaustasta tai tulotasosta. Tämä edellyttää laadukkaita kouluja, sujuvia palveluita ja viihtyisää kaupunkiympäristöä kaikkialla Vantaalla. Erityisesti lasten ja nuorten on saatava tasavertaiset mahdollisuudet oppia, kasvaa ja tavoitella unelmiaan. Tähän vaikutetaan keskeisesti myös kaavoitus- ja asuntopolitiikalla.

Vantaa on jo Suomen kansainvälisin ja monikulttuurisin kaupunki. Eri taustoista tulevat ihmiset ovat meille rikkaus. Haluan, että kotoutumispalvelut ja esimerkiksi kielen oppimisen tuki kouluissa asetetaan etusijalle - näin voimme varmistaa hyvän elämän jokaiselle vantaalaiselle myös tulevaisuudessa. Taustasta huolimatta.

Uusien asuntojen ja asuinalueiden kaavoittaminen on tärkeä osa asumisen hinnan kohtuullisena pitämistä. Uskon kuitenkin, että Vantaalla riittää tilaa uusille asuinalueille ilman luontoalueiseen kajoamista. Luontokohteet ovat keskeinen osa Vantaan viehättävyyttä. Siksi ulkoilumahdollisuuksiin sekä luontoalueisiin tulee jatkossakin suhtautua luontoa vaalien, ei arvokkaita alueita nakertaen. Samalla päätökset tulee kuitenkin tehdä aina tapauskohtaisesti.

Uusien alueiden kaavoitus on osa Vantaan vetovoimaa. Uudet alueet tulee kuitenkin kaavoittaa mahdollisimman paljon luontoa ja metsää säästäen. Pienet metsäalueet asuinalueiden väleissä myös lisäävät viihtyisyyttä ja parantavat ilmanlaatua.

Toimiva joukkoliikenne on keskeinen osa Vantaan infrastruktuuria. Se parantaa työssäkäyntimahdollisuuksia, lisää alueen vetovoimaa ja tukee kestävää kaupunkikehitystä. Raidejoukkoliikenne on myös käyttäjien kokemusten perusteella suosittu ja miellyttävä tapa liikkua.

Vantaan asuinalueiden katujen kunnossapito on keskeinen osa kaupungin viihtyisyyden parantamista. Katujen kunnon lisäksi on panostettava myös valaistukseen ja liikenteen turvallisuuteen. Siistit ja valaistut kadut ja toimivat kevyenliikenteen väylät asuinalueilla sekä ulkoilualueilla vaikuttavat keskeisesti asukkaiden kokemaan turvallisuuteen ja viihtyisyyteen.

Taide on keskeinen osa julkisten tilojen sisustusta. Taiteen valinnat tulee tehdä avoimesti ja tapauskohtaisesti kuhunkin kohteeseen ja sen erityispiirteisiin nojaten. Uskon, että myös graffititaiteelle voi olla toimiva paikkansa osana julkisten tilojen taidekokoelmia.

Olemassa olevalla yksityisellä palvelutarjonnalla voi olla tärkeä ja julkista toimintaa tukeva rooli osana varhaiskasvatusta. Uskon kuitenkin, että varhaiskasvatuksessa ja muussa palveluntarjonnassa paras laatu syntyy oikeasta resursoinnista, hyvästä työnantajapolitiikasta, pysyvistä työsuhteista, terveistä tiloista ja hyvästä johtamisesta ennemmin kuin voitontavoittelusta.

Lyhytnäköiset leikkaukset palveluihin eivät yleensä tuota kestäviä säästöjä - usein ne johtavat ainoastaan ongelmien kasautumiseen sekä kustannusten nousuun pidemmällä aikavälillä.

Uskon, että hyvinvointivaltion keskeisimpiä tehtäviä on tasata erilaisista taustoista tulevien ihmisten mahdollisuuksia elämässä. On tärkeää, että työelämä kannustaa osaamisen kehittämiseen ja että työntekijän ammattitaidon karttuminen näkyy myös palkkauksessa. Suuret tulo- ja hyvinvointierot eivät kuitenkaan lisää mahdollisuuksien tasa-arvoa, eivätkä ole sellaisenaan tavoiteltavia. Itse olen pikemminkin huolissani Orpon hallituksen leikkausten ja epäoikeudenmukaisen veropolitiikan aiheuttamasta hyvinvointi- ja tuloerojen kasvusta.

Uskon säänneltyyn, reiluun markkinatalouteen jossa päätöksentekoon voivat vaikuttaa myös muut arvot kuin puhdas voitontavoittelu. Ihmisten hyvinvointi ja ympäristön suojelu ovat tavoitteina yhtä tärkeitä kuin talouskasvu.

Erityisesti Orpon hallituksen julmat leikkaukset lapsiperheiden ja pienituloisten toimeentuloon yhdistettynä yli 14 000 euroa kuukaudessa tienaaville painotettuihin tuloveronalennuksiin ovat tehneet pienituloisten elämästä suomessa erittäin vaikeaa. Vantaan tulee toimia tätä epäoikeudenmukaista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa kaventavaa politiikkaa vastaan, ei korostaa sen vaikutuksia omilla päätöksillään.

Julkiselle omistukselle on monipuolisessa talous- ja elinkeinorakenteessa paikkansa. Julkisen tulee toimia ja omistaa yksityistä toimintaa erityisesti siellä, missä markkinat eivät tuo lisäarvoa, kuten kriittisessä infrastruktuurissa.

Monikulttuurisuus ja erilaisista taustoista tulevat ihmiset ovat Suomelle suuri rikkaus. Samalla meidän on avoimesti pidettävä kiinni meille suomalaisille tärkeistä arvoista: sukupuolten tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta, läpinäkyvyydestä, avoimuudesta ja oikeusvaltioperiaatteesta.

Poliittisen päätöksenteon tulee perustua arvoihin, mutta en itse näe syitä perustaa sitä suoraan minkään yksittäisen uskontokunnan ajatteluun. Itselleni keskeisimpiä arvoja ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja vapaus.

Kaikessa päätöksenteossa on tätä päivää ottaa huomioon sukupuolen moninaisuus, erilaiset perhemuodot ja elämäntilanteet. Jokaisella tulee olla mahdollisuus elää, rakastaa ja perustaa perhe haluamallaan tavalla, yhteiskunnan siihen puuttumatta.

Lapsille on tärkeää opettaa yhteisiä jaettuja arvoja, mutta en usko auktoriteettien tai tottelevaisuuden olevan itseisarvoisesti tärkeimpiä arvoja. Lasta tulee kasvattaa rakastaen, ymmärtäen ja hänen yksilölliset tarpeensa huomioiden - poliittisten päättäjien tehtävänä on hyvän elämän ja perheiden vapaiden valintojen mahdollistaminen, ei auktoriteettien tai kovien arvojen asettaminen ulkopuolelta käsin.

Suomen tulee tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kaikissa tapauksissa, huolimatta muiden maiden toimista. Vähähiilisyys ja kestävät valinnat tulee nostaa myös Vantaan päätöksenteon keskiöön.

Suomen turvallisuuden takaaminen kaikissa olosuhteissa on poliitikkojen tärkeimpiä tehtäviä. Sen nojalla ei kuitenkaan tule joustaa meille tärkeistä arvoista - yhdenvertaisuudesta, oikeusvaltiosta ja yksilönvapaudesta.

Nämä asiat eivät yleensä sulje toisiaan pois. Viime vuosina suurimmat investoinnit Suomessa ovat kohdistuneet vihreään siirtymään. Uskon, että sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöllinen kestävyys ovat poliittisessa päätöksenteossa saman arvoisia tavoitteita. Se tarkoittaa myös sitä, ettei talouskasvua tule itseisarvoisesti asettaa esimerkiksi luontoarvojen edelle.

Suomalainen poliittinen järjestelmä ja demokratia perustuvat toimivaan oikeusvaltioon, läpinäkyvyyteen ja luottamukseen - niin tulee olla jatkossakin. Hyvän johtajan ei tarvitse poiketa näistä arvoista.

Myös kasvukeskusten ulkopuolella tulee olla hyvä asua ja elää niin halutessaan. Esimerkiksi koko elämänsä pienemmillä paikkakunnilla asuneiden ikäihmisten tulisi voida elää haja-asutusalueissa myös vanhetessaan ilman pakkomuuttoa kaupunkiin.

Kaupungistuminen on globaali kehityskulku, joka Suomessakin kaikella todennäköisyydellä jatkuu. Kaupungistumisen jatkuessa päättäjien tulee kiinnittää erityistä huomiota asumisen hinnan pitämiseen kohtuullisena, palveluiden - erityisesti päiväkotien ja koulujen - rakentamiseen uusille asuinalueille sekä toimivien joukkoliikenneyhteyksien järjestämiseen.