Eino Koskinen

Oppitunneilla ei tietenkään tule käyttää puhelinta. Puhelimien käyttöön välitunnilla ei pidä rohkaista, mutta sitä ei tule kieltää. Esim. itselläni ei yläkoulussa ollut paljoakaan kavereita ja ainoa mukava asia välitunneilla oli liian usein puhelin. Sitä kautta pystyin olemaan yhteydessä harvoihin kavereihin toisessa koulussa tai tekemään jotain mielekästä. Ajattelen myös, että on tilanteita joihin lapseen on tärkeä saada yhteys suoraan koulupäivän aikana, esim. jos sovitaan miten lapsi tulee kotiin tai voiko hän mennä koulun jälkeen kaverin luokse.

Mikäli emme saa päteviä työntekijöitä pitää työetuja parantaa. Olipa se sitten palkka, työsuhde-edut tai jokin muu, on se tehtävä.

Oppimistuloksia pitää parantaa. Tiedämme erityisopettajien ja avustajien auttavan tässä työssä.

Kaarinan tapauksessa kulttuurin tukia leikkaamalla aiheutetaan huomattavaa hallaa. Kaupungissamme on varsin aktiivista kulttuurielämää, joka on paitsi tärkeää ja antaa arjen jaksamista monille, myös hyvin käytettyä. Korkea käyttöaste tarkoittaa myös sitä, että kulttuurielämä saa tuloja sitäkin kautta. Kulttuuri usein myös tuottaa enemmän kuin kustantaa.

Kirjastoverkkoamme on jo harvennettu vuosien aikana. Jäljellä on pari kirjastoa, joista suurin osa on omatoimikirjastoja. Meidän tulisi parantaa kirjastojen käyttöastetta ja tehdä jo kouluissa tutuiksi kirjaston käyttäminen. Lukutaidon parantaminen on tulevina vuosina äärimmäisen tärkeää ja siihen pitää käyttää rahaa.

Tällä hetkellä ei ole tarvetta nostaa. Poliittinen tilanne on kuitenkin todella epävarmaa tällä hetkellä ihan koko maailmassa, on siis epäviisasta täysin sulkea tätä pois. Kuntaveron maltillisilla korotuksilla saamme kerättyä merkittävästi rahaa, jos täytyy tehdä odottamattomia suuria investointeja.

Haluamme olla houkutteleva paikka yrityksille. Miksi emme siis tavoittelisi vihreitä yrityksiä?

On tärkeää, etteivät Kaarinan eri alueet eriydy entisestään. Kaupungin on tuettava monimuotoisia asumismuotoja (omistus-, vuokra- ja asumisoikeus) siten, että työssä käyvän on mahdollista kustannusten osalta valita asuinpaikkansa Kaarinan sisällä. Jättämällä tämän tekemättä uhkana on segregaatio, kuntalaisten eriytyminen & kohtuuhintaisten asuntojen väheneminen.

Kaarina on jo yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista. Uusien asukkaiden houkuttelemisen sijasta meidän tulee varmistaa riittävät koulutilat lapsiperheille ja riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja kaupunkilaisille.

On rakennettava sinne, josta ympäristölle ja luonnolle aiheutuu vähiten hallaa. Tämä kartoitus on tehtävä kaupungin toimesta.

Kaarinalla ei ole käsissään taloudellista kriisiä. Suurimmat menoerät ovat olleet esimerkiksi kertaluontoiset kouluinvestoinnit eikä esim. kunnan palveluiden lisääminen. Investointivelan kattamiseksi väliaikaiset veronkorotukset ovat siis parempi keino kuin palveluista vähentäminen.

Kohtuullisten tuloerojen yhteiskunnat ovat kaikkein vakaimpia yhteiskuntia. Ihmisten välisiä tuloeroja on syytä kaventaa riittävällä toimeentulolla ja oikeudenmukaisella tulonjaolla. Ahkeruudesta tulee voida palkita, mutta suuret tuloerot eivät perustu ahkeruuteen tai lahjakkuuteen. Eriarvoisuuden vähentämiseksi jokaisella ihmisellä pitää olla yhdenvertaiset mahdollisuudet onnistua omalla elämänpolullaan.

Yritysten välinen reilu kilpailu varmistetaan valvomalla yhteisiä sääntöjä. Valtion on esimerkiksi puututtava luonnottomiin monopoleihin ja pidettävä kiinni kriittisten alojen suomalaisomistuksesta.

Perustoimeentulotuki on alimmillaan alle 600€, sillä tuskin moni tulisi toimeen ja tuskin kukaan helposti. Työttömänä, jos on joskus ollut, tietää sen olevan “kyykytystä” ja luukulta luukulle juoksuttamista. Sairauteen tai vammaan perustuvia tukia saavat, todennäköisesti antaisivat tuen pois, mikäli sillä poistaisi perusteensa sen saamiselle. Onkin mielestäni ikävää, kun monia sosiaaliturvan varassa eläviä tai sitä saavia usein syyttä syyllistetään ties mihin kaikkeen.

Valtiolla ja kunnilla ei ole hirveästi yritysomaisuutta Suomessa, lähinnä huoltovarmuusaloilla (esim. lentoliikenne, energia, juomavesi, posti jne). Nämä on syytä pitää kriittisyytensä kannalta suomalaisessa omistuksessa ja suomalaisten ohjattavissa. Valtion tai kunnan ollessa omistaja voidaan julkisen keskustelun ja vaalien kautta ohjata näiden kriittisten alojen toimintaa. Sähköverkkojen yksityistäminen on karu esimerkki siitä, miten käy kun myydään kansalaisten kannalta tärkeää infrastruktuuria voittoa tavoitteleville sijoittajille.

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa ja yhteiskuntamme on oltava avoin myös uusille elämäntavoille. Olkoon se vahvuutemme.

Tämä vastaus riippuu ihan siitä, miten kukin tulkitsee kristilliset arvot. Osalle ne tarkoittavat tiukkoja rajoituksia, moraalikäsityksiä ja vanhoillisuutta. Toisille taas toisten auttamista & hyväksymistä rajatta, hyväntekeväisyyttä ja lähimmäisenrakkautta. Itse pidän oikeudenmukaisesta, toiset ja luonnon huomioon ottavasta arvopohjasta.

Sukupuoliasioiden ymmärtämisessä on paljon vaihtelua maassamme. On tärkeää, että jokaisella ihmisellä on oikeus elää oman identiteettinsä ja sukupuolensa mukaista elämää, pelkäämättä syrjinnän ja kiusaamisen kohteeksi joutumista. On myöskin valitettavaa kuinka paljon pelkoa, vihaa ja väärää tietoa lietsotaan tämän aiheen ympärillä.

Nämä arvot opitaan elämän kautta, mutta eivät ne missään nimessä tärkeimpiä ole. Esimerkiksi uteliaisuus, oikeudenmukaisuus ja toisten kunnioittaminen ovat huomattavasti tärkeämpiä.

Jos mekään, emme tee, miksi mikään muukaan valtio tai yritys tekisi mitään? Veikkaan, että Orpo-Purran hallituskauden jälkeen päästään aloittamaan melkein samasta tilanteesta kuin v. 2019. Sitä paitsi satsaamalla teknologian kehittämiseen, voi Suomi tehdä siitä vientituotteen, joka parantaisi koko talouttamme ja tarjoaisi uutta työtä.

Lähden ehdolle parantaakseni Suomen tilannetta.

On väärin sanoa, että nämä olisivat lähtökohtaisesti vastakkain, välillä toki voivat olla. Omassa vaakakupissa painaa enemmän esimerkiksi ainutlaatuinen tai pitkäikäinen metsä tai vesistö kuin uuden tehtaan rakentaminen, sillä tehdasmaata ja tyhjiä raivattuja tontteja jo löytyy.

Lakia tulee kuitenkin noudattaa. Kuitenkin joissain vakavissa kriiseissä sääntöjen rajamailla toimiminen saattaa olla tarpeellista, otan historia-nörttinä esimerkin menneisyydestä: Presidentti Ryti allekirjoitti ilman eduskunnan suostumusta natsi-Saksan kanssa sopimuksen sodan jatkamisesta. Sopimus menetti kuitenkin merkityksenä Rytin erottua presidentin tehtävistä, jolloin me saimme kriittistä kalustoa ja toisaalta mahdollisuuden erillisrauhaan Neuvostoliiton kanssa. Voitaisiin yhtä hyvin myös tarkastella presidentti Kekkosen toimintaa.

Meidän tulee mahdollistaa jokaisen asuminen siellä missä hän tahtoo. On myöskin turvallisuuspoliittisesti hyödyllistä pitää maamme kaikki kolkat elinvoimaisina.

Liika kaupungistuminen on huono asia (esim. tautien leviämisen kannalta), mutta esimerkiksi kotikuntani, Kaarinan, kaltaiset keskikokoiset kaupungit ovat varsin erinomaisia. Meiltä löytyy mm. keskusta & maaseutua, kauppoja & luontoa, yrityksiä & yhdistyksiä.