Anniina Koutonen

On totta että monet sovellukset haittaavat koululaisten keskittymistä. En kuitenkaan näe järkevänä puhelimien kieltämistä välitunneilla, sillä tämä voisi esimerkiksi estää muutoin yksinäistä nuorta pitämästä yhteyttä ystäviinsä välitunneilla.

Meidän tulee taata laadukas varhaiskasvatus ja se edellyttää panostuksia varhaiskasvatuksen palkkaukseen sekä työoloihin. Varhaiskasvatus on yksi Suomen voimakkaimmin sukupuolittuneista aloista, joissa työolot ovat heikommat verrattuna moniin miesvaltaisiin saman vaatimustason töihin. Tämä on merkittävä tasa-arvo-ongelma sekä työvoimapulasta kärsivää alaa kuormittava tekijä.

Jokaisella oppilaalla tulee olla oikeus oppimisen tukeen. Edellytyksenä on, että erityisopetusta on riittävästi ja vahvempaa tukea tarvitsevat oppilaat huomioidaan, kun opetusryhmiä muodostetaan.

Teatterit ja orkesterit, kuten muukin taide ja kulttuuri, ylläpitävät ja tukevat kuntalaisten mielenterveyttä, hyvinvointia sekä elämänlaatua. Kunnat ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa näiden tukemisessa valtion leikatessa kulttuurin rahoituksesta.

Kirjaston on oltava jokaiselle saavutettava lähipalvelu.

Peruspalveluista leikkaamisen sijaan on tärkeää turvata laadukkaat palvelut oikeudenmukaisella verotuksella. Julkisten palveluiden ylläpitäminen on pitkällä tähtäimellä sekä kannattavampaa että edullisempaa kuntalaisille. Monet palvelut, kuten liikunta- ja kulttuuripalvelut, toimivat ennaltaehkäisevinä toimina, ja edistävät kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia.

Jotta voimme saavuttaa hiilipäästöjen nollaamisen vuoteen 2035 mennessä, tulee meidän panostaa uusiutuvaan energiaan ja vähäpäästöiseen teollisuuteen.

Asuinalueiden eriytymiskehityksen purkamiseksi täydennysrakentamista suunniteltaessa tulee kaavoittaa ARA-kohteita myös alueille, joille hyväosaisuus on tiivistynyt.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Monimuotoisen luonnon turvaamisen on oltava normi kuntien maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa.

Julkisten palveluiden ja sosiaalietuuksien heikentäminen voi johtaa pidemmän aikavälin kustannusten kasvuun ja lisätä eriarvioisuutta. Sen sijaan on tärkeää turvata laadukkaat julkiset palvelut oikeudenmukaisella verotuksella.

Parempi taloudellinen asema voi riippua useista tekijöistä joihin yksilö ei ole itse voinut vaikuttaa mutta jotka ovat siitä huolimatta joko rajanneet tai lisänneet hänen mahdollisuuksiaan menestyä taloudellisesti. Tämä kasvattaa osaltaan eriarvoisuutta. On tärkeää että yhteiskunta mahdollistaa esimerkiksi korkeasti kouluttautumisen edellytykset eri taustoista tuleville ihmisille.

Markkinoiden toimintaan vaikuttamalla voidaan vaikuttaa sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen, ympäristöongelmien ratkaisuun ja ihmisten hyvinvointiin.

Jokainen perustoimeentulotukea hakenut tietää, että nykyinen toimeentulotukijärjestelmä on byrokraattinen, passivoiva ja voi jopa estää ihmistä ottamasta vastaan työtä. Pienetkin tulot huomioidaan seuraavien kuukausien tuloina ja leikataan tuesta pois. Tämä luo kannustinloukkuja ja tekee itsenäisestä toimeentulosta vaikeaa. Lisäksi tuen saamiseen liittyy nöyryyttäviä piirteitä, kuten se, että viranomainen käy ihmisen pankkitilit läpi ja joka kuukausi täytyy olla täysin varaton saadakseen tukea. Sosiaaliturvan tulee tarjota tukea ilman, että se pakottaa ihmisiä elämään epävarmuudessa tai estää heitä parantamasta omaa toimeentuloaan.

Jul­ki­sen sek­to­rin tulee säi­ly­ttää omis­ta­juus erityisesti luon­nol­li­sis­sa monopoleissa, kuten vesihuollossa.

Ihmisten moninaisuuden tunnustaminen hyödyttää sekä valtaväestöön että erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia. Yhteiskunnassa vallitsevat kapeat normit ja ennakkoluulot rajoittavat kaikkien hyvinvointia ja tarvitaan niiden aktiivista purkamista jotta tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi.

Useat kristilliset arvot, kuten lähimmäisenrakkaus, ovat linjassa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa. Kristillisiä arvoja ei tule kuitenkaan käyttää perusteena syrjinnälle tai henkiselle väkivallalle esimerkiksi sateenkaari-ihmisiä kohtaan.

1. Suomessa tulisi ottaa käyttöön kolmas virallinen sukupuoli kuten monissa muissa maissa. 2. Lainsäädännöllä tulisi kieltää "eheyttämiseen" tähtäävä toiminta. 3. Intersukupuolisten lasten kehollinen koskemattomuus tulisi turvata tilanteissa, joissa kirurgiset toimenpiteet eivät ole välttämättömiä lapsen terveyden kannalta. 4. Sukupuolidysforian hoitoa ohjaavat suositukset tulisi päivittää tukemaan transihmisten terveyttä ja hyvinvointia nojaten kansainvälisiin hyvän hoidon suosituksiin.

Kehittyvä lapsi tarvitsee rakkautta ja rajoja. Tärkeimmät opittavat arvot eivät kuitenkaan liity tottelevaisuuteen vaan kokemukseen siitä, että lapsi on riittävän hyvä sekä pystyvä omana itsenään ja kykenee luottamaan häntä ympäröiviin ihmisiin.

Suomen tulee tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja esimerkillään näyttää, kuinka päästöjen vähentäminen lävistää kaikki päätöksenteon tasot. On helppo väittää esimerkiksi Kiinan saastuttavan vielä enemmän, mutta tosiasiassa me suomalaiset olemme ulkoistaneet luonnonvarojen käyttöämme Kiinaan kuluttamalla tuotteita, jotka on valmistettu siellä ja olemme siten osasyy näihin päästöihin.

Poliitikot ovat kansalaisten demokraattisesti valitsemia ja siksi he ovat äänestäjilleen velkaa heidän etujensa ajamisen.

Kaikessa päätöksenteossa on huomioitava ekokriisin etenemisen estäminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Loputon talouskasvu on mahdotonta planeetalla jolla on rajalliset resurssit. Sen sijaan ympäristön etu ja työpaikkojen luominen eivät lähtökohtaisesti ole keskenään ristiriidassa.

Suomalaisten tulee voida luottaa siihen, että tiedämme ne periaatteet, joilla maan johto toimii ja tekee päätöksiä. Meidän tulee voida seistä hänen toimiensa takana.

Hajautettu yhteiskuntarakenne kestää muutoksia ja sietää kriisejä, ja se luo edellytyksiä omavaraisuuden vahvistamiselle paikallistasolta lähtien. Meidän tulee kehittää paikallistalouksia- ja yhteisöjä, sekä pitää huolta oikeus- ja hyvinvointivaltiosta, joka takaa kaikille samat oikeudet ja palvelut asuinpaikasta riippumatta.

Kaupungistuminen mahdollistaa kestävän ja elinvoimaisen kaupunkikehityksen, joka tukee ilmastoviisasta asumista, monipuolisia työ- ja koulutusmahdollisuuksia sekä rikasta kulttuuri- ja harrastustarjontaa. Sujuva kaupunkisuunnittelu, jossa panostetaan joukkoliikenteeseen ja tiiviimpään rakentamiseen, vähentää liikkumisen tarvetta henkilöautolla ja säästää samalla luontoa sekä virkistysalueita. Näiden ohella valtakunnallisen ja paikallisen päätöksenteon tulee tähdätä tukemaan myös vähäisemmän väkiluvun alueiden elinvoimaisuutta, palveluiden laatua sekä asukkaiden mahdollisuuksia hyvään elämään.