Tuomo Liljenbäck

Kaikki eivät voi tai halua omistaa yksityisautoa. Myös heidän tulee voida liikkua ja päästä palveluiden äärelle. Lappeenrannassa voisi kehittää kutsuliikennettä ja kuljetusten yhdistämistä harvaan asutuilla alueilla. Joukkoliikenteen reitit palvelevat vain hyvin rajallisia alueita keskustan ulkopuolella, ja vuorovälitkin ovat pitkiä. Pitkäjänteisellä asiakaslähtöisellä kehittämisellä ja joukkoliikenteeseen panostamalla sen käyttäjämääriä voisi kasvattaa ja vähentää yksityisautoilun tarvetta sekä kasvattaa alueiden elinvoimaa. Syrjäisemmillä seuduilla auton käytölle on toki huonommin vaihtoehtoja. Silti yksityisautoilua itsessään ei pitäisi tukea, vaan vähäpäästöisellä sähköautolla kulkemisen tulee olla kaikkialla edullisempaa kuin polttomoottoreilla liikuttaessa.

Polttomoottoriautot aiheuttavat lähipäästöjä, melua ja heikentävät ilmanlaatua, joten keinoja niiden rajoittamiseksi keskusta-alueella on etsittävä. Perinteiset polttomoottorit siirtyvät vähitellen historiaan, tämän varmistavat jo suurten valmistajien päätökset luopua polttomoottoriautojen valmistamisesta. Meidän on oltava vahvasti mukana tässä siirtymässä. Kaupungin vuokra-asunnoissa ja pysäköintialueilla olisi tarjottava mahdollisuus sähköauton lataukseen.

Ihanteellisinta olisi, ettei töihin tarvitsisi kulkea yksityisautolla, vaan voisi käyttää joukkoliikennettä tai pyörää. Toiset taas voivat tehdä osan töistä etänä. Tukien tulee kohdistua liikenteen päästöjen vähenemiseen, yksityisautojen osalta autokannan uusiutumiseen siten, että sähköautot yleistyvät. Yksityisautoilu on hintavampaa haja-asutusalueilla, missä sille ei aina ole todellisia vaihtoehtoja, mutta kaupungeissa joissa on toimiva joukkoliikenne, autoilun tarve onkin pienempi ja siellä autoilu saakin olla kalliimpaa. Hinta pitää kohdistaa sinne missä haitatkin ovat.

Koko Lappeenrannan laajalla alueella nastarenkaiden käyttökielto ei ole mahdollinen eikä edes tarpeellinen. Mutta pääasiassa keskustassa ja hyvin hoidetuilla teillä liikkuvia tulisi kannustaa nastarenkaista luopumiseen.

Inkluusion periaate ja tavoitteet ovat hyviä - kysymys on usein siitä, onko kouluilla riittävät resurssit ja riittävän pienet ryhmäkoot. Inklusiivinen opetus edistää oppilaiden sosiaalisten taitojen kehittymistä ja erilaisuuden hyväksymistä. Kun oppilaat opiskelevat monimuotoisissa ryhmissä, he oppivat arvostamaan yksilöllisiä eroja ja kehittävät empatiakykyään. ​ Joskus oppilaalle erityisluokka on kuitenkin parempi vaihtoehto. Lappeenrannassa on hyvin erityisluokkia ja tuki yleisesti hyvällä tasolla.

Kouluruoka on tärkeää, sillä laadukas ruoka tukee oppimista, keskittymistä ja jaksamista. Rahaa annokseen on meillä käytetty hieman enemmän suhteessa valtakunnalliseen keskiarvoon. Hinta ei tietysti suoraan kerro laatua, mutta kokemusten mukaan Lappeenrannassa ollaan oltu kohtuullisen tyytyväisiä kouluruokaan.

Koulunuorisotyöstä on saatu hyviä tuloksi, se mm. vahvistaa yhteisöllisyyttä. Se on yksi toimivimpia keinoja ehkäistä kiusaamista, joten sitä pitäisi lisätä. Koulukiusaaminen voi helposti jättää elinikäiset arvet, ja vakavimmat tapaukset eivät ole niinkään kiusaamista kuin vakavaa henkistä ja fyysistä väkivaltaa.

1. Tämä on täysin typerä kysymys vaalikoneeseen ja yksi ilmentymä median klikkiotsikkokiimasta. 2. Millään pelillä ei ole mitään itseisarvoista asemaa päiväkodeissa. 3. Poliitikkojen ei tule puuttua tällaisiin yksityiskohtiin, vaan jättää päätökset hankinnoista kasvatuksen ammattilaisille. 4. Afrikan tähti -peli on toki maailmankuvansa puolesta vanhanaikainen ja ongelmallinen. Parempiakin pelejä on tarjolla. Mikäli peli jostain löytyy, toivottavasti siitä osataan kertoa lapsille oikeassa kontekstissa.

Parhaassa tapauksessa painotuksilla voidaan lisätä myös lähikoulujen vetovoimaa tarjoamalla mielenkiintoisia vaihtoehtoja. Kuitenkin painotetun opetuksen on oltava kaikille avointa ja saavutettavaa asuinpaikasta, varallisuudesta ja etnisestä taustasta riippumatta.

Julkisilla varoilla ei tule tukea eläintuotantoa. Jokaisen päivän pitäisi olla oletuksena kasvisruokapäivä. Ihminen ei tarvitse nyky-yhteiskunnassa lihaa sitäkään vähää kuin muinoin, joten ei ole mitään syytä, miksi lihaa pitäisi tarjota yhtenäkään päivänä. Kasvisruoan saa tehtyä terveellisemmäksi (moni suomalainen syö liikaa lihaa suosituksiin nähden muutenkin), minkä lisäksi se on ympäristön ja ilmaston kannalta merkittävän paljon parempi sekä eettisempi ratkaisu. Samalla on huolehdittava, että kasvisruoasta osataan tehdä maistuvaa - tarvittaessa keittiöhenkilökuntaa tulee kouluttaa lisää.

Lapsiperheiden tukea tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti. Yhteiskunnan osalta toimenpiteiden tulisi kattaa toimivat palvelut, universaalin perustulon ja ylipäänsä turvallisen ja lapsimyönteisen ympäristön. Lappeenrannassa en näe tarvetta tällaiselle kertaluontoiselle bonukselle.

Työllisyysalueilla ja niissä mukana olevilla kunnilla voi olla suurempi intressi hoitaa tämä puoli kunnolla. Lisäksi paikallistuntemus on varmasti hyödyksi. Alueen elinvoimaa lisää se, että kaikki työkykyiset (myös osatyökykyiset) pääsevät suoraan työmarkkinoille tai esim. työllistävän, laadukkaan koulutuksen tai toimivien kotoutumisen palveluiden kautta töihin. Se mahdollistuu, kun kunnissa panostetaan työvoimapalveluiden toimintaan ja resursseihin, sekä huolehditaan laadukkaasta ja tehokkaasta yritys- ja koulutusyhteistyöstä työllisyysalueella. Työnhakijat ja yritykset hyötyvät siitä, että yhteistyötä tehdään kuntien kesken sekä mahdollisuuksien mukaan myös yli työllisyysalueiden rajojen.

Raja-alueemme elinvoima on heikentynyt Venäjän aloitettua barbaarisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Erityisesti rajakauppa ja matkailu on romahtanut. Koulutukseen ja elinkeinorakenteen monipuolistumiseen kohdennetut tuet voisivat helpottaa tilannetta ja rakentaa kestävämpää tulevaisuutta. Itäiseen Suomeen voisi perustaa ehdotetun määräaikaisen erityistalousalueen. EU:n rahoitusta tulee voida käyttää alueen hyväksi.

Tasausjärjestely luultavasti vähentäisi tuulivoiman rakentamisintoa, mikä ei olisi hyvä asia. Etelä-Karjalan tuulivoimamahdollisuuksien ollessa vähissä puolustusvoimien tutkien vuoksi aurinkoenergiaan on panostettava sitäkin enemmän. Laajemmin ajateltuna sähköntuotantokapasiteetin hajauttaminen ympäri Suomea on huoltovarmuuskysymys. Ja ennen kaikkea energiaa on tuotettava yhä enemmän vähäpäästöisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Menojen leikkaus kohdistuisi luultavasti palveluihin. Palveluiden karsiminen luultavasti heikentäisi Lappeenrannan houkuttelevuutta asuinpaikkana. Meidän on pidettävä kiinni nykyisistä asukkaista ja houkuteltua lisää ihmisiä kaupunkiin. Palveluiden heikentäminen osuu erityisen kipeästi vähävaraisiin, joilla ei ole ehkä mahdollisuutta liikkua palveluiden perässä tai paikata puutteita maksamalla itse yksityisille tuottajille. Maltillisesti veroja korottamalla voidaan säilyttää palvelutaso, tai jopa parantaa sitä. Parasta olisi kuitenkin investoida tulevaan kasvuun, jolloin pidemmällä tähtäimellä veroja ei välttämättä tarvitsisi korottaa eikä menoja karsia.

Lappeenrannassa on paljon elinvoimaa tuovia asioita, erityisesti LUT-yliopisto. Lisäksi väkilukumme on jopa aavistuksen kasvanut viime vuosina. Lappeenranta voi toimia riittävän suurena kaupunkina myös alueellisena veturina.

Jos verotusta saadaan kohdennettua kiinteistöveroa nostamalla enemmän hyvätuloisten suuntaan, niin silloin asiaa voi harkita. On kuitenkin huolehdittava, ettei kiinteistövero ole liian paljoa naapurikuntia suurempi. Kiinteistövero tulee sitoa vahvemmin maan arvoon, jolloin halutuilla keskustakiinteistöillä olisi yhä kysyntää, mutta myös syrjäisemmällä seudulla sijaitsevalle asunnolle löytyisi helpommin ostajia.

Vanhojen asuntojen pitäminen kunnossa ja niiden korjaaminen on usein ympäristöystävällisempi ratkaisu kuin purkaminen. Rakennusten purkaminen ja uusien rakentaminen kuluttaa paljon materiaaleja ja energiaa, kun taas korjaaminen pidentää rakennusten elinkaarta ja vähentää rakennusjätettä.

Vuokra-asuntoja tulisi olla tarjolla ympäri kaupunkia - se on yksi tapa torjua eriytymistä. Samanlaisten ihmisten keskittyminen samoille alueille luo lisäriskiä ongelmien kasaantumisesta ja vähentää erilaisten ihmisten vuorovaikutusta. Lappeenrannassa tulee huolehtia siitä, että kaikilla alueilla on sopivia asuntoja hinnan ja ominaisuuksien puolesta kaikenlaisille ihmisille, ja että myös esim. lähipalvelut ja joukkoliikenne on kohdennettu oikein.

Tarvitsemme kestävää kasvua: voisimme houkutella tänne aidosti vähäpäästöistä teollisuutta ja palveluita. Ympäristön tuhoaminen hävittää pitkällä aikajänteellä myös ihmisten elinoloja, ja sitä kautta se rapauttaa taloudenkin. Nämä asiat eivät oikeastaan ole edes ristiriidassa keskenään, sillä myös materiaalien tehokkaammasta käytöstä ja kierrätyksestä, energiatehokkuudesta, vähäpäästöisestä energiasta ja puhtaasta vihreästä teknologiasta on saatavissa työpaikkoja, kestävää talouskasvua ja vientivaltteja Lappeenrantaan. Tässä kannattaa käyttää LUT-yliopiston osaamista. Tarvitsemme lisää näiden alojen osaajia. Kaikki ympäristöä kuluttava toiminta on poissa pitkäjänteisestä kasvusta, ja se johtaa vain romahdukseen tulevaisuudessa.

Tuulivoimamahdollisuuksien ollessa vähissä puolustusvoimien tutkien vuoksi aurinkoenergiaan on panostettava sitäkin enemmän. Kohteet täytyy valita siten ettei rakentamisesta aiheudu luontokatoa, tai että haitat voidaan ainakin paikata muualla. Lappeenranta saa voimaloista verotuloja. Laajemmin ajateltuna sähköntuotantokapasiteetin hajauttaminen ympäri Suomea on huoltovarmuuskysymys. Ja ennen kaikkea energiaa on tuotettava yhä enemmän vähäpäästöisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tuulivoiman suhteen tulee tietysti huomioida luontoarvot ja viihtyvyys, mutta siellä missä tuulivoimaa voi rakentaa, on mahdollisuuksia paljon.

Ihminen on tullut susien asutuksen lähelle. Meidän luontosuhteessamme on jotain todella pahalla pielessä, jos olemme näin hysteerisiä susien suhteen. Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji. Meidän ei tule kiihdyttää luontokatoa vainoamalla susia.

Lappeenranta on kansainvälinen yliopistokaupunki ja tarvitsemme tänne monipuolisia osaajia ympäri maailmaa. Lappeenrannassa ja koko Suomessa tarvitaan lisää työvoimaa muualta väestömme ikääntyessä. Meidän on kohdattava maahanmuuttajat kunnioittavasti ja ottamalla heidät mukaan ylimääräisiä muureja rakentamatta, niin työelämässä kuin muuallakin.

Lappeenrannan alueella on pyritty aktiivisesti kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista tukevia palveluita ja toimintamalleja. Riittävät panostukset kotouttamiseen auttavat maahanmuuttajia työllistymään nopeammin. Kotouttamiseen on kuitenkin hyvä panostaa nykyistä enemmän, sekä torjuttava syrjintää ja rasismia, jotka ovat kotoutumisen esteitä.

Lappeenranta on kansainvälinen yliopistokaupunki ja tarvitsemme tänne monipuolisia osaajia ympäri maailmaa. Englannin kielen saatavuutta lisäämällä voimme houkutella ihmisiä tänne paremmin. Englanninkielinen varhaiskasvatus ja opetus helpottavat ulkomaalaisten asiantuntijoiden perheiden asettautumista Lappeenrantaan.